Me teimme sen!

Lauantai 18.6.2011 klo 21:45 - Merja

 

Ensi-ilta on takanapäin! Fiilis on hyvä... ei - se on liian lievä ilmaus.. fiilis on loistava!!! Jos kenraali menikin vähän niinkuin pieleen, niin väliäkö sillä - kaikki sujui ihan nappiin silloin kun se oli kaikkein tärkeintä! Eli ensi-illassa parisataapäinen yleisö sai sen mistä oli maksanut - upean kesäteatterielämyksen. Eikä tämä ole vain meidän näyttelijöiden mielipide, vaan saimme Markulta tosi hyvää palautetta, joten se on ihan totta! Me venyimme parhaimmillemme silloin kun sitä meiltä odotettiin!

Mutta emmehän olisi keskenämme tähän pystyneet, emme tietenkään. Suurin kiitos siitä kaikesta kuuluu ilman muuta Markulle. Läpi talven ja kevään Markku on puristanut meistä enemmän ja enemmän. "Mä tiedän että te osaatte... miksi tehdä seiskan arvoista teatteria kun te pystytte tekemään kympin arvoista?" Joskus tuntui että "hei kuules nyt, me olemme vain harrastajia, älä vaadi meiltä liikaa", mutta  Markun luottamus meidän kykyihimme ajoi kerta kerralta eteenpäin. Ja niin tulimme lopulta tähän hetkeen - kesäkuun 17.päivä oli tullut ja ensi-ilta oli edessä. Me olimme valmiit - vihdoinkin olimme valmiit!

Yleisöä tuli ennä tysmäärä, ja meihin se toi ihan uutta innostusta - tämä yleisö saisi kokea upean kesäteatterielämyksen! Kaikki pistivät parastaan, ja enemmänkin kuin parastaan - olimme parempia kuin koskaan ennen. Markku, olimmehan sinulle velkaa sen, että tämä Vain elämää -maailman ensi-ilta onnistui 110-prosenttisesti! Kiitos että laitoit meidät ylittämään itsemme ja haastamaan osaamisemme! Olethan ylpeä meistä nyt, olethan?

Mari ja Kaisa -ilman teitä esityksemme olisi ollut vain puolikas. Sen tähden kiitämme teitä sydänlämpöisin halauksin siitä, että jaksoitte tsempata meitä lauluissa ja tansseissa siitäkin huolimatta, että meillä joskus tuntui olevan kaksi vasenta kömpelöä jalkaa ja olematon sävelkorva, höystettynä vielä noin kymmenellä eritasoisella lauluäänellä.

Mutta me teimme sen - kaikki yhdessä! Kesä jatkuu, ja esitykset jatkuvat - rakas yleisö, me odotamme teitä! Tervetuloa aitoon kesäteatterifiilikseen - tervetuloa Miinan monttuun!!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Me ollaan sankareita kaikki

Tiistai 14.6.2011 klo 23:29 - Merja

 

Tämä otsikko tuli mieleen, kun Mari pyysi keksimään jonkun laulun, joka aina lauletaan ennen esitystä. En tarkoita että tämä olisi se laulu, mutta se vaan tuli mieleen...

Pitkä harjoittelujakso alkaa olla takana - on harjoiteltu talven pakkasilla, kevään saapuessa, ja tietysti alkukesän helteessä. Ja nyt on käsillä ne vihonviimeiset harjoitukset - kesäsateen säestyksellä. Ilta illan jälkeen, sunnuntai sunnuntain jälkeen, olemme tulleet Monttuun - usein väsyneinä ja uupuneina, mutta aina valmiina astumaan rooliin. On kymmeniä kertoja hiottu lauluja ja tansseja, luettu tekstiä koko kevät, ja kyllä vaan - nyt on valmista. Kaksi läpimenoa enää, ja sitten ensi-ilta!

Kun mietin sitä, miten olemme selviytyneet itsekukin viime talvesta ja keväästä - sopeutuen yhä kasvaviin  vaatimuksiin, asettuen rooliin ja rakentaen sitä kerta kerralta enemmän sellaiseksi kuin Markku on sen tarkoittanut - en voi olla sanomatta "me ollaan sankareita kaikki". Aina ei ole ollut helppoa, aina ei motivaatio ole ollut huipussaan - mutta aina olemme hoitaneet homman kotiin - viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen. Olemme tehneet valtaisan työn - Markku, Mari, Kaisa ja me näyttelijät!  Senpä tähden meillä on tarjota tämän kesän yleisölle jotain aivan huikeata - maailman ensi-ilta näytelmästä Vain elämää!

Rakkaat näyttelijäystävät - me teimme sen! Emme piitanneet hyttysistä, helteestä, ukkosesta, sateesta, myöhäiseen iltaan kestävistä treeneistä, ohjaajan kritiikistä... pyrimme aina vain parempaan - ja onnistuimme!

"Me ollaan sankareita elämän - ihan jokainen."

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viimeistä viikkoa viedään

Perjantai 10.6.2011 klo 23:43 - Merja

 

Tänään, 10.06. on tasan viikko ensi-iltaan. Perhoset lentää läpyttelevät itsekunkin mahassa ja samalla haluamme kiihkeästi siirtää ajan kulkua viikon päähän, jotta saisimme vihdoinkin esiintyä oikealle yleisölle. Näytelmä on enää loppusilausta vailla - Markku hioo pieniä yksityiskohtia niin että viikon päästä ei esitys ole vain hyvä - se on kiitettävä - loistava, nautittava!

Tänään pääsimme toisella puoliajalla oikein hyvään vauhtiin - kaikki pistivät parastaan. Ehkä asiaan oli osallinen myös virkistävä sadekuuro, joka oli todella tervetullut tuskaisen hellepäivän jälkeen. Tikanpojat sirkuttivat pesässään ihan taukoamatta - yritetään olla hermostumatta niihin; onhan se aivan ihanaa kun saamme seurata lintujen perheen perustamistouhuja niin läheltä - ainakin minun mielestäni.

Sunnuntaina jatketaan - Reiska tosin on silloin tuoreimman lapsenlapsensa ristiäisjuhlassa, mutta pitkin hampain Markku lupautui paikkaamaan. Voin vain kuvitella miten vastenmielinen tehtävä se Markulle on, kun vastanäyttelijänä on Maija...

Kun tammikuussa aloitimme uuden monttukauden, tuntui ensi-ilta olevan valovuosien päässä. Talvi ja kevät mennyt improillessa, hömpötellessä, nauraessa, vuorosanoja lukiessa ja ankarasti harjoitellessa. Senpä tähden alamme nyt olla valmiit - tervetuloa rakas yleisö! Aito kesäteatteritunnelma odottaa - tulkaa rentoutumaan ja viihtymään. Tulkaa alkukesän vihreään tunnelmaan, juhannusruusujen ja sireenien tuoksuun - tai loppukesän leppoisaan hämäryyteen, kun vilja kypsyy pelloilla ja illat ovat sametinpehmeitä. Me teemme kaikkemme sen eteen että voitte nauttia Etelä-Suomen parhaasta kesäteatterista! Tervetuloa - nähdään Montussa!